sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Lokakuu kokonaisuudessaan

Nyt on tosiaan tää blogin kirjoittaminen vähän jäänyt... No tähän tulee nyt kaikki viime kuun tärkeimmät tapahtumat ja vähän kuviakin loppuun! Enkä jaksa edes jakaa viikkoihin, niin isoimmat tapahtumat vaan putkeen!

   Julian kanssa tuli käytyä Seoul Landissa (huvipuisto) loman aikana. Oli mukavaa ja väkeä ei ollut paljoa, joten ei tarvinnut laitteisiinkaan kauhean pitkään jonottaa. Tähän voi sitten verrata Everlandia tai Lotte Worldia, missä jonot oli tosiaan sen 2-3 tuntia. Eka käytiin vesilaitteessa ja olin ainoa, joka kastui. Ei olisi pitänyt istua edessä. Meillä oli hauskaa ja oltiin siellä sulkemisaikaan asti, jonka jälkeen molemmilla pitkä kotimatka. Sen lisäksi monet mun kaverit oli ollut siellä samaan aikaan, mutta ihme kyllä, ei törmätty yhteenkään.
   Koulu alkoi taas jossain välissä ja vaihdoin talvipukuun takaisin. Musta oli mukavaa, kun sain kuulla ettei meidän tarvitse enää käyttää niitä kamalia mustia kenkiä! Lenkkareissakin saa nykyään tulla kouluun. En olekaan niitä toisia kenkiä enää ollenkaan käyttänyt. Koulussa on ollut jonkinlaisia erikoispäiviäkin. Yhtenä keskiviikkona mentiin heti ruuan jälkeen jonkun kuuluisan tyypin museolle jonkinlaista palkintoseremoniaa varten (huomatkaa, miten perillä mä oon asioista). Seremonian jälkeen kakkoset kiersi museon pikakävelyllä läpi, ei sitä oikein kukaan jäänyt tutkimaan, kun kaikki olivat käyneet siellä jo viime vuonna. Ykköset meni eka haudalla ja me seurattiin perässä museokierroksen jälkeen. Päästiin kolmelta, tosin ykköset joutuivat vielä menemään museokierrokselle. En sitten tiedä, että moneltako he pääsivät. Olin vain tyytyväinen etten ole ykkönen. 
   Koululla kävi myös yhdellä viikolla Seoul Philharmony (jos muistin nimen oikein) soittamassa klassista musiikkia, mutta kyllä mun lemppari oli kuitenkin lopussa esitetty Pirates of the Caribbean! Oli kyllä hienon kuuloista, vaikka ihan koko orkesteri ei tainnutkaan koululle tulla. Oli kyllä vähän masentavaa huomata, että kuinka moni nukkui konsertin aikana.
   Kavereiden kanssa on tullut paljon taas leikittyä. Mm. leffassa käytyä ja olin muuten katsomassa PSY:ta City Hallilla, mutta mitään en nähnyt ja halusin vaan äkkiä pois. Se ihmisten määrä oli järkyttävää. Enkä meinannut päästä takaisin metroon, koska ihmisiä tuli koko ajan niin paljon vastaan ja  kaikkia tönittiin ja oli hurjan kuuma. Vaikka ulkona olikin aika viileä. Pääsin noin 20 minuutin taistelun jälkeen vihdoin pois... ja päätin etten enää ikinä mene PSY:n ilmaiskonsertteihin. Huhhuh oli kokemus. Jion kanssa näin myös kerran poliisiryhmän ottamassa videolle Gangnam Stylea. Jäätiin sitä tuijottamaan, olihan se ihan hauskan näköistä.
   
Yhtenä viikonloppunan menin luokkalaiseni SoYoonin kanssa katsomaan korealaista perinteistä musikaalia. Oli hieno, mutta mulle kamala yllätys kun mutkin vedettiin lavalle. Sain pyörittää lautasta tikun päässä ja onnistuin ihan hyvin (koska se laitettiin mulle valmiiksi pyörimään heheh). Sain palkinnnoksi esiintymisestäni viuhkan. Esityksen jälkeen saatiin vielä ottaa kuviakin esiintyjien kanssa, oli mukavimpia teatterikokemuksia, mitä mulla on ikinä ollut!
   Kerran perjantaina en mennytkään kouluun, koska lähdettiin perheen kanssa Nami-saarelle. Siellä oli aivan tajuttoman upeat maisemat! Hyvin kaunis paikka ja kuuluisa, koska suosittua korealaista draamaa (Winter Sonata) on kuvattu siellä. Paikan päältä löytyikin merkittyjä kuvauspaikkoja. Oli hauska päivä ja musta oli mukavaa lähteä perheen kanssa pienelle retkelle. Koulustakin sain luvan olla poissa, korealaiset eivät ehkä ihan yhtä helposti saisi?
   Seuraavana päivänä lähdin kirkon enkunryhmän kanssa English Villageen ja sielläkin oli hurjan hauskaa! Käytiin katsomassa musikaali englanniksi, mutta oli mulle ehkä pikkuisen liian helppo. Muuhun ohjelmaan ei oltu saatu paikkoja, joten käytiin vain syömässä ja sen jälkeen pidettiin speed quiz. Itse olin tässä välissä ohjaajana kaikista pienimmille ja englanniksi selitin siinä sanoja. Ja olin aina todella ylpeä, kun lapset tiesivät ne! Eskari-ikäisiä vissiin kaikki, joten oli hienoa, kun tiesivät sanoja. Leijankin osasivat, vaikka oli taatusti kaikista vaikein! Ja sain esittää Gangnam Stylea kaikille... 
   Vaihtareiden kanssa on myös tullut vähän hengattua. Ruusun kanssa käytiin syömässä kaikista isoin annos, mitä Baskin Robbinssista saa, eli sellaiset 1,200 grammaa jäätelöä? Syötiin se kahdestaan ja voitiin aika pahoin sen jälkeen. Mutta saatiin alas 51 minuutissa! Ja voimme ylpeinä sanoa, että kaikki koot on nyt tullut siellä syötyä. Ei kyllä aateltu enää ikinä uudestaan tuota yrittää... 
   Mutta kaikista yllättävintä oli, kun törmättiin Suvin kanssa suomalaiseen mieheen! Se tuli vain kysymään, että "Moi, ootteko Suomesta?" ja meidän molempien silmät varmaan laajeni kauniisti siinä kohtaa. Vähän aikaa juteltiin ja saatiin tietää, että kyseinen mies on jossain yliopistossa täällä opiskelemssa (nimen unohdin jo). Oli mukavaa puhua, mutta tuntui oudolta puhua suomea jonkin muunkin kuin vaihtarien kanssa. Koko mies tuntui vähän niinkuin katukuvaan leikatulta, jos nyt kukaan ymmärtää, mitä mä yritän sanoa. 
   Kerran olin myös korealaisissa häissä ja niissä kaikista yllättävintä oli varmaan, että ihmiset voivat tulla ihan huppareissa ja farkuissa ja kaikki on ok (tosin yleensä lapsia). Morsian oli kyllä tosi kaunis ja oli hienot häät!
   Viimeisenä päivänä lokakuuta kävin katsomassa perheen kanssa ekaa kertaa baseball- peliä! Oli jännää ja mun mielestä korealaisten kannustustapa on aivan tajuttoman huikeaa! Kaikki tiesivät, mitä pitää huutaa missäkin välissä ja oli omat laulunsa ja kaikke! Vähän kylmä kyllä ehti tulla, mutta menisin milloin tahansa uudestaan! Tosin sain myöhemmin kuulla opelta, että peleihin on todella hankala saada lippuja ja ne menee kaikki heti myyntiin tullessaan. Onneksi päästiin katsomaan kuitenkin!

Eipä tältä kuulta muuta, laitan vielä pari kuvaa Namilta tähän!


Metroasemalla, matkalla kohti Namia

Syksyn värejä

Lippujonot

Täältäkin olisi päässyt saarelle...

...jos olisi halunnut laskea vaijeria pitkin. Oisin voinutkin, mutta ei varmaan
kävisi YFUn turvallisuussääntöjen kanssa? Eikä vanhemmat halunneet








Suositulta kuvauspaikalta näytti





Näissä piti vähän katsoa, mihin jalkansa pistää


Jalkalentopalloa?



Näistä lumiukoista puhuin

Sekä näistä


Taisi olla tärkeän miehen äidin hauta

Eipä tässä nyt muuta