keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Kamera, palatsi ja kaikkea muuta jännää!

Mun otsikot on niin luovia.
Anteeksi, että on hieman myöhässä! Olin sunnuntaina niin väsynyt etten jaksanut kirjoittaa tänne.

Maanantai 12.3.2012
Koulussa ei tapahtunut mitään ihmeellistä, mutta mun ihmeaineen opettaja (en oikeasti tiedä, mikä se aine on olevinaan...naimisiinmenosta ollaan nyt puhuttu) kiitti mua siitä kun olin tehnyt läksyt. Olin vaan silleen että, "mitähäh mähän oon oppilas täällä, tottakai mä teen jos saan kääntäjän vaan avuks". Ja olin tehnyt sen tosiaan englanniksi, mutta sitten se opettaja oli silleen että menepäs tonne luokan eteen lukemaan se koko homma ääneen luokalle. No siinä pikaisesti lukaisin sen läpi, eikä varmaan kukaan ymmärtänyt, kun puhun enkkua liian nopeasti lukiessani, anteeksi! Hr-ope kanssa kertoi, että meidän varareksi haluaa opettaa mulle koreaa! Ei haittaa yhtään, ihan tyytyväinen olen. Musta on vaan kauhean surullista, kun miesopet moikkaa mua aina englanniksi...kyllä mulle saa koreaksikin sanoa, ymmärrän sen verran ainakin! Koulun jälkeen sitten kaverin kaa metrolla kotiin, sain taas lievästi tuijotusta osakseni. Metrossa kaksi poikaa tuijotti silleen nätisti suut auki, oli ihan mielenkiintoista.

Tiistai 13.3.2012
Enkun tunnilla meidän piti valita kirjat, joita sitten luetaan...niiden huonoimpien taso oli ala-asteluokkaa, luin yhen niistä viidessä minuutissa. Mun ryhmän kirja on myös ihan lastenkirja, mutta mennään sitten sillä. On ainakin helppoa. Etiikanopekin oli tosi yllättynyt, kun olin tehnyt läksyt ja pääsin taas luokan eteen lukee sen läpi ja kaveri oli mukana kääntämässä. (Nää on siis ollut kirjoitustehtäviä, niin olen vain kirjoittanut englanniksi.) Sen jälkeen se ope sitten vielä selitti jotain musta koreaksi luokalle ja kaveri sanoi, että se tykkää musta hurjasti. Ope tuli vielä tunnin jälkeen kättelemään mua ja sanoi että "You are an excellent student". Kiitos, kiitos, olin vain tosi vaivaantunut. Sitten taas yhen toisen ihmeaineen opettaja (tää on kai jotain opotyyppistä, kun puhutaan ammatinvalinnasta) kysyi, että mitä halutaan olla isona ja sillä oli sellainen hieno epätoivoinen nauru, kun selitin englanniksi. Ei se tajunnut mitään niin kaveri pääsi taas kääntämään. Koulun jälkeen menin sitten yhelle luokkakaverilleni kylään ja siellä katsottiin elokuvaa ja syötiin ankkaa. Sen isosisko oli hurjan mukava ja tosi kiinnostunut musta. Sitten metrossa kun menin kotiin niin siellä oli sellainen hauska mies, joka ensin katsoi mun kasvoja, sitten koulupukua, taas kasvoja ja koulupukua sellaisella "en usko mitä näen" ilmeellä. Käänsi katseen tosi nopeesti pois, kun itse katsoin sitä.

Keskiviikko 14.3.2012
Koulun pihalla näin, että siellä oli kamera! Sellainen televisiokamera! Olin silleen, että miksi ihmeessä, mutta kolmosluokkalaisilla oli tänään, jotkin tosi tärkeät kokeet ja niistä otettiin sitten videoo tai jotain. Luokassa mulle oltiin silleen "näitkö kameran, näitkö kameran?!" ja olin että joo. No sitten ne näytti meiän avonaista ikkunaa ja eiköhän se kamera ollut kohdistettuna suoraan muhun. Tuijotin vain takaisin ja  toivoin, että se ei olisi päällä. Tänään kävin kanssa puhumassa sen kpoplaulajan kanssa! Tulkit piti vain ottaa mukaan, kun se ei näemmä hirveemmin puhu englantia...ihan nätti tyttö oli, mutta sen hiukset oli kyllä enemmänkin vaaleanruskeat kuin blondit. Väärää informaatiota! Ja koska tänään oli White Day niin hr-ope toi meille juotavaa, tikkarit ja tosi hyvänmakuiset suklaakeksikakut! Sitten sain kavereilta paljon karkkia ja yhdeltä hurjan suloiselta tytöltä (tykkään siitä tosi paljon aww!) vielä kirjeenkin! Koulun jälkeen metrossa sellainen pelottava mies tuli vaan kyselee multa kaikkee enkuks. Olin silleen apuamitämäteen, mutta kaveri oli onneksi mukana. Ei se mitään ihmeellistä kyselly, mutta sain siitä niin epämiellyttävän fiiliksen. No se tuli sitte samaan vaunuun ja tuijotti mua vielä siellä niin kaverin kaa noustiin pois heti seuraavalla asemalla...se mies olis kai tullut pitkän matkaa mun kanssa. Kaveri oli siihen sitten vielä silleen, että ei ollut hyvä mies, varo tollasii. Todellakin, säikähdin ihan mukavasti. Kaveri oli kanssa tosi huolissaa musta, niin puhuttiin vaan se loppumatka sitten puhelimessa. Omalla asemallani sain sitten venailla ommaa ja siskoa, kun mulle ei ole vielä tehty avainta ja ovi oli takalukossa, niin mentiin kauppaan. Ei löydetty siirappia pannukakkujen päälle! Sitten kiinalaiseen syömään ja mut jätettiin yksin kotiin...

Torstai 15.3.2012
Tykkään kun kouluruokani pystyy tuijottamaan mua takaisin. Sillä kalalla oli silmät!!
Aamulla hr-ope tuli sanomaan, että sen tarvii puhuu mun kanssa. "Tule sitten kun tunti alkaa opettajienhuoneeseen." Olin vaan silleen, että apua mitä mä olen tehnyt? No siellä sitten selvisi, että se haluaa vain kysellä miten mulla menee. Siinä sitten puhuttiin kaikkee jännää ja se yllättyi kun sanoin, että tykkään kouluruuasta. Sanoi myös, että opettajat on pahoillaan, kun en ymmärrä tunneilla mitään ja mun on varmaan hankala pysyä hereillä. Mulla oli sellainen "tottakai näin käy aluksi, mutta kyllä mä opin!" hetki sitten siinä. Ope vielä lopuks, että sekin haluaa opettaa mulle koreaa, niin nyt on kai joka torstai sen kanssa sitten myös korean tunnit. Sitten enkun tunnilla (eri ope nytten, jäin A-ryhmään hengailee, eli ne parhaimmat) seisotti kaikkia oppilaita, jotka oli kirjoittaneet sanarit väärin. Olisi pitänyt tehdä silleen, että 10 toiselle puolelle ja 10 toiselle puolelle. Mulla oli mahtunut kaikki 20 putkeen niin mun ei tarvinnut tehdä mitään. Mut ne sanarit oli tosi kämäiset, kun mun piti kai vain kirjoittaa se sana, minkä opettaja lausui. Muuten ihan kiva, mutta sen ääntäminen on niin huonoa, etten parista saanut mitään selvää. Tauolla sitten pääsin selittämään mun ensimmäistä rakkaustarinaani (mullahan sellainen onkin)! Eli siis ensimmäinen tosi-ihastus tai joku tommonen. Siitä sitten, että "Elina onko sulla poikaystävää?". Sitten kun vastaan, että ei ole niin heti tulee "Miksi ei?? Kun oot niin kaunis!!". Joo, ensin yleisin kysymys oli, että miksi tulit Koreaan ja nyt tosiaan toi onko sulla poikaystävää.
Koulun jälkeen sitten juostiin kavereiden kanssa Gyeongbokgung palatsiin ja päästiin ilmaiseksi sisään, kun ollaan lukiolaisia! Siellä oli kauhea määrä (kai) thaimaalaisia turisteja ja ensin ne halus ottaa meidän kaa kuvia ja sitten vielä mun kanssa yksin. Joo tuli hieman vaan otettua kuvia niiden kanssa. Mutta se palatsi oli niin hieno ja iso! Meen sinne uudestaan sitten kesällä koko päiväksi!! Sitten mentiin vielä syömään, kaverit tarjosi mulle kaiken...pitää ostaa niille hyvitykseksi jotain tai sitten tungen suklaata niille. Mentiin sitten vielä turistibussin ohi täynnä japanilaisia miehiä ja ne kaikki tuijotti mua ikkunoista. Olin vaan silleen joohehe mennäänpäs tästä nyt nopeasti.

Perjantai 16.3.2012
Koulussa mulle kerrottiin, että kakkosilla on koko päivä kokeita niin istuin sitten vaan kirjastossa lukemassa kirjoja. Kolmosii tuli aina tauoilla hengaa mun kanssa ja ruokailu oli mulle niin säätöä, kun yritin irrottaa puikoilla lihaa kanankoivista. Hyvin meni. Piilosta on kanssa vähän hankala leikkiä, kun kaikki on mulle että "Elina! MOOI!" ja himmeä vilkutus...mut löydetään jostain syystä tosi nopeasti. Nää tosiaan tykkää leikkiä! Sitten yksi matikanope halusi mut jalkapallotiimin manageriksi, mutta olin vaan silleen että mitä?? Miksi minä? En sitte tiiä mitä siitkin tuli. Koulun jälkeen menin sitten Myeongdongille tapaamaan Ruusua, joka oli mukavasti myöhässä. Siinä sitten seisoskelin ja venailin ja lopulta Ruusu tuli. Puheltiin sitten paljon suomea ja kierrettiin ympyrää ja poislähtiessä äkkäsin Super Juniorin Boys in the Cityn ykkös- ja kakkoskirjat! Ei tarvinnut edes miettiä, että ostanko.

Lauantai 17.3.2012
Siskon kanssa käytiin ottamassa viimeiset tarrakuvat ennen sen lähtöä Japaniin (otan tästä lähtien koulukuvat aina semmosissa, kun ne onnistuu niin paljon paremmin...). Bussimatkalla sinne paikkaan oli hilpeetä porukkaa, kun ne lauleskeli bussissa ihan fiiliksissä. Sitten kun palattiin kotiin niin lähdettiinkin tapaaman sukua illalliselle. Olinko hieman yllättynyt, kun tultin metrosta ulos? Oltiin samalla metroasemalla, missä olin käynyt toisen perheen siskon kanssa monta kertaa! Oli sellainen hieno mitäihmettä fiilis siinä välissä. Siellä illallisella oli sitten sellainen tosi maailmaa nähnyt perhe, joiden pikkupoika puhui täydellistä enkkua. Niiden serkku sitten kanssa täydellistä japania. Kiinalaisessa oltiin taas ja söin jotain tosi jänniä ruokia (vissiin sitä haita taas kerran).

Sunnuntai 18.3.2012
Seitsemältä piti nousta puhdistaan jotain kippoja ja sellaista jännää. Oli apan äidin syntymäpäivä ja meidän  piti sitten kunnioittaa isovanhempia ihan kunnolla. Laitettiin apan kanssa semmoinen hieno pöytä ja sermi siihen taakse (siinä oli joku runo) ja kannettiin pöytä täyteen ruokaa. Oli kanssa suitsukkeita ja kynttilöitä. Sitten kun mut oli esitelty isovanhemmille niin pääsin itsekin kunnioittamaan niitä. Oli aina kumarrus ja polvistuminen kahteen kertaan ja viinin ojennusta. Appa kanssa liikutteli niiden syömäpuikkoja ja lusikoita eri ruokiin. Sitten kun jätettiin isovanhemmat syömään, niin mentiin istumaan polvilleen oven eteen. Vähän ajan päästä appa sanoi, että kun mennään takaisin niin pitää ilmoittaa se yskimällä. Siinä se sitten yski ja avasi oven hitaasti. Sitten ku kaikki oli ohi niin syötiin se ruoka siitä (oli muuten niin hyvää) ja siivottiin kaikki muukin pois. Joillekin jumalille tai tämmösille piti kanssa viedä ruokaa, maistiaiset kaikesta. Sitten mentiin päiväunille ja sen jälkeen taas syöntiä. Tällä kertaa simpukoita, oli ihan hyvää kun en ajatellut mitä purin. (Niiden ulkonäkö vaan inhottaa mua.) Sitten lähdettiin kävelylle ja käytiin ostaa lahjapaperia, kun sisko oli unohtanut sen. Siinä meidän vieressä oli ollut taas joku konsertti niin metro oli täynnä ja keräsin kivasti katseita, kun kälätin siinä valonnopeudella suomea puhelimessa Suvin kanssa. Ja kun päästiin kotiin, niin yllätys yllätys, mehän syötiin taas! Ja mulle oikeasti sanotaan, että syön niin vähän, vaikka vedän mulle ihan hurjia annoksia!

Laitan kuvapostauksen myöhemmin tällä viikolla, kun en nyt jaksa kattoa mihin ne tulee tai tapella tän kanssa niistä. Ja voisin varmaan alkaa kirjoittamaan kaverien nimiä, niin ei ole vain kaveri se ja kaveri se, hehee anteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti